Valitse vuosi ja kuukausi:
2015: 6 | 2014: 5 | 6 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 2013: 5 | 6 | 7 | 9 | 2012: 1 | 5 | 6 | 7 | 8 | 11 | 2011: 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 12 | 2010: 3 | 4 | 6 | 7 | 8 | 10 | 2009: 1 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |

Perhorasiasta poimittua - Tempelhair- Guru Mikko Hakala

26.08.2009

Tällä kertaa saadaan kurkistaa erään taitavimmista Tempelhair- materiaalin sitojista, Mikko Hakalan perhorasiaan. Muutamalla saaliskuvalla höystämänä esitellään muutama karvasiipinen koukkuperhosidos, joita Mikko on ahkerasti Tenolla uittanut. Putkiperhoihin moni Tempelhairia käyttääkin, mutta paljon tulee kysymyksiä että kuinka se sopii koukkuperhoihin? Vastaus on simppeli ja Hakalan Mikon suusta kuultuna, niin enemmän kuin hyvin. M- kokoinen Tempelhair on suunniteltu juuri koukkuperhoihin, sekä perhojen alussiiveksi. Tähän voit tutustua verkkokaupan puolella.

Hakala- Special sidokset ja Tenon nousulohet:
Mikko pahoitteli, että perhot ovat lohien puremia mutta menköön

Oliivia ei pidä unohtaa:

Tenon parasta antia

Teno- Special

Sidontapöydällä

Se mihin sidontapenkiltä tähdätään

Tempelhair- Vastustamaton suupala lohelle

25.08.2009

Tänä kesänä on taas tullut todistettua, että Tempelhairista sidotut perhot ovat suorastaan vastustamaton suupala merilohelle. Viime aikoina on sähköpostiin saapunut hurjasti kalakuvia kesän 2009 lohireissuista.
Lähes jokaisessa sähköpostissa voidaan yhteenvetona todeta, että kuinka Tempelhair on mullistanut monen kalamiehen lohenkalastuksen. Yksi hyvä esimerkki on Järventaustan Petri, joka tutustui Tempelhairiin muutama vuosi sitten. Tämä mullisti Peten lohenkalastuksen ja saaliit ovat lisääntyneet huomattavasti. Nykyään Pete ei muuta siiman päähän sidokaan kuin Tempelhairista tehtyjä perhoja ja miksipä pitäisikään, koska sen verran houkuttelevasti Tempelhair vedessä käyttäytyy.

Tässä hieman kuvia Peten kalareissusta Orkalle:

Team TR Products Onegalla/Äänisen aalloilla 24.7-1.8.2009

05.08.2009

Pitkään odotettu Äänisen reissu alkoi perjantai aamuna 24.7 klo 05:30, jolloin startattiin Drago perässä kohti Varkautta missä oli tarkoitus treffata muu retkiseurue. Varkauden kautta kohti Wärtsilän raja- asemaa, jossa rajamuodollisuudet hoituivat poikkeuksellisen nopeasti.

Retkiseurue Ylämyllyllä

Sitten oli vuorossa mielenkiintoisin osuus, eli Venäjän puoleinen tieosuus Wärtsilästä Petroskoihin. Pari vuotta oli vierähtänyt taukoa viime reissusta ja paljon oli tapahtunut tänä aikana. Tie menee osittain aivan eri kautta ja on parantunut huomattavasti. Muutama vuosi taaksepäin 300km matkalla Wärtsilästä Petroskoihin sai hakea hyvää tieosuutta. Nyt asia oli kuitenkin toisin. Toki matkalle mahtui 50kilometriä aika heikkoa tienpätkää, mutta sen korvasi noin 90km mittainen poikkeuksellisen hyvä uusi asfalttiosuus. Petroskoita lähestyttäessä on vielä paljon tietöitä menossa ja esim tulomatkalla totesimme Venäjäisten tehneen 30- 40km lisää uutta asfalttipätkää ja toinen samanmoinen osuus on työn alla. Ensi vuonna voidaan jo puhua hyvästä tieosuudesta ja tuolle huonollekin pätkälle tehtiin jo pohjia uutta tietä varten. Pidetään peukkuja tulevaisuutta varten, jotta matka nopeutuu entisestään.

Viikon kalastus Äänisellä todisti taas järven ainutlaatuisuuden, sekä sen että vastaavaa kalastuskohdetta saa hakea. Vaikka Äänisen pintavesi oli lämmennyt jo 21-24- asteiseksi, niin se ei kalansyöntiä haitannut.

Ja mikäs sen mahtavampaa kuin väsytellä järvilohta sortseissa.

Ville ja peilityyni Ääninen

Ja 7 vetopäivää todellakin olivat antoisia kalantulon suhteen...

Ensimmäinen vetopäivä la:na oli hyvin tuulinen ja aallot nousivat paikoittain toistametriä korkeiksi. Mutta tämä ei kalantuloa haitannut, vaan pikemminkin kala söi hyvinkin agressiivisesti.

Seuraavat vetopäivät noudattelivat aika lailla samaa kavaa eli keli oli mitä aurinkoisin ja järvi rasvatyyni. Kaikesta huolimatta kala söi päivän mittaan hyvin ja havaittavissa oli hurjia syöntipiikkejä. On suorastaan käsittämätöntä, että järvilohet viihtyvät Äänisellä aivan pintakalvossa siitä huolimatta vaikka pintavesi on lämmennyt 20-24- asteiseksi.
Kaikkein parasta kalastusaikaa oli kuitenkin ilta- aika 16-20:00, jolloin syönti oli hurjaa. Jos lunkisti olisi halunnut ottaa, niin järvelle olisi kannattanut mennä vain tuoksi ajaksi.

Äänisen tyypillinen torpedo

Tällä hetkellä Äänisessä on erittäin runsaasti 3-5kg painoista järvilohta, ja lisäksi järvessä on myös jättilohia mutta niiden löytäminen on lämpimän veden aikaan haasteellista. Lääniä riittää ja kalastus on tällä hetkellä keskittynyt peukalon kokoiselle alueelle. Järvellä aktiivisesti käyvät ovat onnistuneet löytämään syvänteiden reunoja, joista veneeseen on noussut 7-11kg painoisia järvilohia. Isompiakin järvilohia järvestä löytyy, joten välineet kannattaa mitoittaa tämän mukaan. Äänisen tyypillinen saaliskala järvilohi on yleensä siiman päässä hurja taistelija, joka saa kyllä räikän huutamaan. Siinä vaiheessa, kun kelalta lähtee 100m siimaa ja kala hyppää kaukana ilmaan, on vaikea arvioida millainen mörkö on kyseessä. Vasta veneen vierellä kalan todellinen koko paljastuu.

100m siimaa rullalta tyhjentänyt

Kuten muuallakin niin elintärkeää on löytää isot täkyparvet, joiden perässä järvilohet syönnöstävät. Kun täkyparvi osuu plotterin näytölle, sen kyllä lievästi sanottuna huomaa. Tälle alueelle kannattaa jäädä pyörimään loppupäiväksi, koska se yleensä tuottaa tulosta. Kala ei syö koko ajan, mutta oikealla alueella kannattaa odottaa syöntipiikkiä. Syöntipiikin osuessa kohdalla ei ole mitenkään harvinaista, jos veneeseen nousee kymmenen järvilohta tunnin sisään. Poikkeuksellista Äänisellä on myös, että järvilohet tulevat lämpimän veden aikaan syömään ahvenia 20-30m rantapenkoille. Pientä ahventa Äänisestä löytyy yllin kyllin ja järvilohia peratessa kalojen mahasta löytyi yleensä 5-6 ahventa, sekä luonnollisesti kuoretta ja muikkua.

Kaikuluotain löysi aivan käsittämättömiä kalaparvia

Täkyparvesta poimittua

Viikon aikana kaloja tuli aivan pintakalvosta, sekä isojen 60-120g painojen takaa. Syöntipiikkeinä vaihteli hyvin paljon, että olivatko kalat aivan kalvossa vai hieman sen alapuolella 3-4m syvyydessä.

Viritykset piti tehdä tämän mukaan ja tietysti mukautua tilanteeseen, kun hurja syönti alkoi. Takilat toimivat yleensä joka toinen päivä, parhaimmat ottisyvyydet olivat 25-35 jalkaa. Venekuntamme mielestä takilalähdöt ovat kuitenkin aina mieleenpainuvimpia. Eräskin kiireinen kaksituntinen on jäänyt lähtemättömästi mieleemme.

Triplatärppi takilasta

Kalamiesten on hyvä muistaa, että Äänisellä noudatetaan 70cmalamittaa järvilohelle ja tätä kalamiesten tulee kunnioittaa. Suuri hatunnosto Venäläisille, että ovat asettaneet tiukat säädökset kalastukselle, koska kuten moni meistä tietää niin se on aina keino pitää kalakannat huippukunnossa. Mutta vetouistelijan ei tarvitse huolestua, koska tyypillinen Äänisen järvilohi on pituudeltaan 75cm mittainen, joten otettavaa kalaa riittää kyllä. Pienemmät yksilöt tuleekin jättää rauhaan sekä turvata niiden hyvä kasvu.

Äänisessä on myös hyvin taimenta sekä nieriää. Viikon aikana taimenta tulikin normaalia paremmin, kun huomioidaan että Äänisen Länsiranta ei ole parasta taimenaluetta. Normaalisti viikon aikana saadaan muutama taimen, mutta nyt taimenkontakteja oli mukavasti. Isoimmat yksilöt olivat noin 3kg painoisia. Nieriää haluaville Ääninen on loistava vaihtoehto ja silloin kannattaa takilat virittää syvälle. Yleensä Nieriät tavoitetaan syvänteiden päältä 20-30m syvyydestä tai sitten rantapenkoilta, joissa takilat viritetään aivan pohjan tuntumaan. Viimeksi mainittu vaihtoehto toimi viikon aikana parhaiten. Nieriöitä houkutuslevyt tuntuivat erityisesti kiinnostavan, joten ne kannattaa varata matkaan mukaan. Viikon isoin Nieriä 4,5kg osui eräälle Kuopiolaisvenekunnalle ja onnittelut komeasta kalasta!

Noudatetaan alamittoja ja elämyskaloja riittää!

Väreistä parhaiten Äänisellä toimivat ruskeansävyiset raksihuput ja erityisesti Monkey Puke, joka on kuin tehty Ääniselle. Lisäksi kromivärit olivat kovaa valuuttaa aurinkoisina päivinä ja etenkin Coho Blue Chrome oli kovassa vedossa. Lisäksi Ambulanssin- oranssit Anchovy Special huput olivat lohelle monesti vastustamaton yhdistelmä. Viikon kovin yllättäjä oli Lumenvalkoinen AS- huppu, johon oli maalattu punainen kurkku. Kyseisen huppu saalisti venekuntamme viisi isointa lohta, joten uskoa kyseiseen väriin alkoi muodostua. Kun Anchovy Specialiin sai viritettyä laiskan letkeän tynnyrin, niin kauaa ei yleensä salakka vedessä vanhentunut. Taas kerran osoitettiin, että AS- huput olivat aivan ylivoimaisia muihin verrattuna.

Lumenvalkoisen pettämä

Majoitus ja muu toiminta oli jälleen kerran hyvin organisoitu. Suurkiitos kuuluu jälleen kerran Olegille ja hänen perheelleen hyvästä ylläpidosta. Kalusto ja muut tavarat olivat hyvin turvassa hänen pihallaan ja saunaterassilla vaihdettiin mitä hurjimpia kalajuttuja. Ensi vuonna tulemme taas uudestaan.

Veneet hyvässä tallessa Olegin pihassa

Elintaso on selkeästi lisääntynyt Venäjälle ja suomalainen uisteluvene alkaa olla Äänisellä pienimmästä päästä. Venäläisten kalusto on hyvin suurta ja hyvin usein menoa vauhdittavat 200-300hv suuruiset perämoottorit. Muistakaan välineistä ei tingitä, joten kyllä siinä kelpasi vierestä ihailla. Jo muutaman vuoden ajan ihailun kohteena on ollut erityisesti Venäjän ehkä tunnetuimman Charterin Konstantin Levikinin Northriver vene, joka on aina yhtä mahtava ilmestys. Tässä veneessä kalastaa hieman isompikin seurue.

Turvallisuus on hyvin tärkeää liikuttaessa isossa vesistössä kuten Ääninen. Turvallisuuteen kannattaa panostaa ja aivan pelkän plotterin varassa ei kannata liikkua. Plotterin pimetessä on hyvä, että veneestä löytyy ainakin kompassi, parit kännykät jne. Venäläiset suosivat kovasti VHF- puhelimia, joita suosi näkyvän enemmän Suomalais veneissäkin. Nykyajan VHF- puhelin on myös tärkeä turvavaruste, mutta myös hyvä työkalu esim sään seuraamiseen.

Yhtenä päivänä Äänisellä vallitsi erittäin sankka sumu, jolloin näköetäisyys oli luokkaa 10m. Mekin jäimme muutaman veneen kanssa lahdella kellumaan, koska isolle selälle ei uskaltanut. Vain hurjimmat uskalsivat Äänisen alloille, vai mitä Jokke?

Sumussa kannattaa väistää tankkereita

Suurkiitos retkiseurueelle antoisasta viikosta sekä monipuolisista vinkeistä. Kyllä kelpaa reissukuvia katsella tuliaisshampanjoiden kera! Ja ensi vuonna kisataan taas isoimman kalan kiertopalkinnosta, jona toimii perinteinen Venäläinen kuivatettu hauki. Tällä kertaa kuivattu hauki matkasi Blombergin Joukon ja Multasen Veskun venekunnalle, jotka nostivat komean vajaan 7kg järvilohen. Kiertopalkinnon tarkkasilmäinen huomata Joken Busterin targakaaresta, jossa kiertopalkinto tapansa mukaan viettää vuoden päivät...

Muutamia kuolemattomia lausahduksia Äänisen aalloilta:
- Aina pärjää, kun menee KUUTA KOHTI

Kireitä!